Page 18

Kadet_taynna_toimintaa

jeita, opastaa ja kertoa ajankohtaisista aiheis ta suuremmallekin joukolle. Esimerkiksi ensimmäisen toimintavuoden esitelmien aiheita olivat ”Marttatyön mer - kitys ja tähänastiset saavutukset”, ”Taimilavojen valmistus ja hoito”, ”Kasvi- ja 30 eläinkunnalliset ruoka-aineet toisiinsa verrattuina” sekä ”Puutarhanhoidon merkitys maallemme ja kodeille”. Ylipäätään esitelmissä käsiteltiin marttatyötä, kasvatusasioita, naisasiaa sekä tietenkin koko kodin ylläpitoon liittyviä aiheita. Esitelmiä pitivät piirin konsulentti ja neuvojat. Myös Marttaliiton konsulentit vierailivat esitelmöijinä, näin erityisesti juhlien yhteydessä. Marttaliiton vuosikokouksessa vuonna 1934 ehdotettiin neuvontapiirien perustamista, joiden ideana oli luoda kaikki marttayhdistykset käsittävä verkosto. Tämän toivottiin mahdollistavan ammattitaitoisen, mielellään opettajankoulutuksen saaneen neuvojan palkkaamisen neuvontapiiriin. Yhtenä tarkoituksena oli kohottaa neuvonnan laatua ja parantaa neuvojien palkkausta.35 Keski Suomessa toimi ainakin yksi neuvontapiiri. Jyväskylän seudun, Venetmäen, Toivakan, Pihtiputaan ja Saarijärven yhdistykset palkkasivat puutarhaopettajan kolmen kuukauden ajaksi. Työmuotona olivat muun muassa kurssit, havaintotunnit, puutarha- ja pihasuunnitelmien teko sekä marjapensaiden hoito. Piirin neuvontatyössä noudatettiin Marttaliiton teemojen mukaista toimintaa. Toiminnan yleisaiheet (teemat) otettiin käyttöön syksystä 1933 lähtien Marttaliiton silloisen sihteerin Elli Saurion aloitteesta. Teemavuoden nimi viittasi vuoden keskeisiin neuvonta-aiheisiin. 36 Tarkasteluajanjakson teemat 1933 Raakaravinto, komposti, makki 1934 Vuode ja teurastusjätteet 1935 Ilmavuosi 1936 Vesivuosi 1937 Lämpövuosi 1938 Valovuosi 1939 Lepovuosi 1940 (Sotavuosi, piti olla talousvuosi) 1941 (Sotavuosi, piti olla talousvuosi) 1942 Pulantorjuntavuosi 1943 Omavaraisvuosi 1944 Vaatetusvuosi 1945 Jälleenrakennusvuosi 1946 Kotipuutarhavuosi 1947 Villavuosi 1948 Nuorisovuosi 1949 Juhlavuosi llmavuonna pidettiin kursseja tuberkuloosin torjunnan keinoista ja tuuletuksesta. Valovuonna pidettyyn valopäivään osallistui 115 henkilöä. Ikkunoiden hoito ja keinotekoisen valaistuksen järjestäminen olivat esitelmien aiheina. Lepovuonna opetettiin perheenemäntiä lepäämään ja hoitamaan hermojaan sekä miettimään, miten kotitalouden hoidosta voi saada lepoa ja lomaa. Konsulentti Ilma Route kertoi Keskisuomalaisessa, että suurta työlisää perheenemännille aiheuttavat muun muassa eri aikoina aterioivat perheenjäsenet. Monet kaupunkilaisemännätkin joutuvat ruokkimaan perhettään pitkin päivää, koska koti on jonkinlainen ruokala, jossa aina ateria odottaa. Martat työskentelivät sen eteen, että perheen ruoka-ajat voitaisiin yhdenmukaistaa.37 Sota-ajan teemat liittyivät pulantorjuntaan ja omavaraisuuteen. Tehtiin tallukoita, saippuaa, siirappia, säilöttiin ilman sokeria, pidettiin pula-ajan ruokakursseja ja harrastettiin palstaviljelyä.


Kadet_taynna_toimintaa
To see the actual publication please follow the link above