Särjen heimo - arvokas luonnonvara sekin

Kalastajan_Konnevesi

81 Särjen heimo – arvokas luonnonvara sekin Pentti Valkeajärvi ja Timo J. Marjomäki Konnevedessä uiskentelee kahdeksan särkikalojen heimoon kuuluvaa kalalajia. Niistä tutuimpia ovat särki, lahna ja salakka. Säyne, pasuri, sorva, ruutana ja karppi osuvat pyydyksiin ani harvoin jos ollenkaan. Mutuja on järvessä runsaasti, mutta ne ovat pienikokoisia. Kalastajia kiinnostavat lähinnä lahna ja särki, joilla on myös talouskäyttöä. Suuri lahna on arvostettu ruokakala, ja särjelläkin on omat käyttäjänsä, ja petokalojen, kuten hauen, ravintona se on kärkipäässä. Särkeä pidetään rehevien vesien tunnuslajina, mutta myös karuissa vesissä, kuten Konnevedessä, elää melko vahva särkikanta. Paikalliset erot ovat kuitenkin suuria. Pohjois-Konneveden vahvempi särkikanta joh-tuu kalantuotannolle edullisemmista olosuhteis-ta, suhteellisesta mataluudesta ja tuulten ravinteita kierrättävästä vaikutuksesta. Särki elää yleensä ma-talassa rantavyöhykkeessä, jossa valoisaa tuottavaa pohjaa on laajalti ja syötävää sen mukaisesti. Poh-jois- Konnevedessä alle 10 metrin syvyistä tuottavaa vesikerrosta on 74 prosenttia, kun taas Etelä-Kon-nevedessä sitä on vain 57 prosenttia. Eläinplankto-niin perustuva kalantuotantokyky on Pohjois-Kon-nevedessä runsaat 40 prosenttia korkeampi kuin eteläosassa. Muikkukato 1980- ja 1990-luvuilla vaikutti myös särkikantaan, etenkin Etelä-Konnevedellä. Kun ula-palle tuli tilaa ja planktonia säästyi muikuilta, sär-jet levittäytyivät ahvenen ja siian tapaan rantavesis-tä myös selille. Muutaman huippuvuoden aikana särkisaalis oli 3–4 kilogramman vaiheilla nuotanve-toa kohti, kun se kadon kahta puolen oli vain sadan gramman luokkaa. 2000-luvulla särjen yksikkösaa-lis on ollut erittäin alhainen ja seurantajakson alun, Etelä ja pohjoinen – erilaiset särkikannat Konneveden pohjois- ja eteläosa ovat särkivesi-nä varsin erilaisia. Kalastuskirjanpidon perus-teella särjen yksikkösaalis on viimeisen kolmen-kymmenen vuoden aikana ollut nuottapyynnissä Pohjois-Konnevedellä 20-kertainen Etelä-Konneve-teen verrattuna niinä vuosina, jolloin tietoja on ol-lut käytettävissä. Koska särkeä saadaan yleensä mui-kunpyynnin ohessa ja sitä pyritään välttämään, ei keskimääräinen vetokohtainen saalis nouse poh-joisessakaan kuin pariin kiloon. Huippusaaliit ovat kuitenkin nousseet useisiin tuhansiin kiloihin. Tun-netuin särkiapaja lienee nimensä mukaisesti Särki-luoto Neiturin kanavan lähellä. Ruska-aikaan särki parveutuu ja painuu ”hautaan”, jolloin pussinpe-rällä voi olla tavaraa. Purasen Pekan nuottaporuk-kaa onnisti kerran 1970-luvulla, kun yhdellä vedol-la nousi särkeä ja ahventa kokonaista neljä tonnia. Saattaa olla suurimpia nuottasaaliita koko Konne-vedestä.


Kalastajan_Konnevesi
To see the actual publication please follow the link above