Page 15

Kalastajan_Konnevesi

Lahnakanta vahvistumassa Kalastajien mukaan Konneveden lahnakanta on vahvistumassa. Vastaavia havaintoja on viime vuo-sina tehty myös muilla Järvi-Suomen karuilla suur-järvillä. Saalisseuranta on lahnan osalta ollut puut-teellista, joten täsmällistä tietoa kannan kehitykses-tä ei ole saatavilla. Harva kalastaja on viime aikoina pyytänyt lahnaa tarkoituksella. Sitä vastoin muun kalastuksen sivusaaliina on saatu paikoin melko runsaasti pienikokoisia yksilöitä eli lahnanlinttejä, kuten moni paikallinen niitä kutsuu. Saaliissa niis-tä on ollut kalastajille enemmän kiusaa kuin iloa. Isojakin lahnoja Konnevedessä uiskentelee, mutta niiden pyynti vaatii jo enemmän taitoa ja viitseliäi-syyttä. 83 Särki on paikallinen kala Särjen liikkumisaluetta tutkittiin Konnevedellä 1970- luvun lopulla merkitsemällä lähes 1 800 särkeä kol-mella eri alueella. Pyynti tapahtui kutuaikana lähin-nä katiskalla. Särkiä oli aiemmin merkitty joitakin kertoja muuallakin Suomessa, joten ennakkoon ar-veltiin lajin olevan melko paikallinen. Samaan pää-telmään päädyttiin myös Konnevedellä. Särjet liik-kuivat kuitenkin hieman laajemmalla alueella kuin esimerkiksi ahvenet. Merkeistä saatiin takaisin 11 prosenttia ja 87 prosenttia merkkikaloista tavoitet-tiin viiden kilometrin säteeltä merkintäpaikasta. Sekä Pohjois- että Etelä-Konnevedellä havaittiin muutaman särjen uineen selän yli vastarannalle. Pi-sin vaellusmatka oli yhdeksän kilometriä. Merkittyjen särkien saantipaikat Konnevedellä (pallukka) ja merkintäpaikka (kolmio). Kuvassa on mainittu merkittyjen määrä (m), palautusprosentti (p) ja suurin samasta paikasta saatu merkkikalojen määrä (ympyrässä).


Kalastajan_Konnevesi
To see the actual publication please follow the link above