Page 16

Kalastajan_Konnevesi

Lahna viihtyy kesäisin kasvillisuusrannoilla. Se on särjen ohella ainut luonnonvarainen kalalajim-me, joka pystyy käyttämään sanottavassa määrin myös kasvisperäistä ravintoa. Konneveden rannoilta on vanhoja valokuvia, joissa lahtivesillä näkyy run-saasti 84 vesikasvillisuutta: järviruokoa, järvikaislaa ja muita rantakasveja. On paljon mahdollista, että sata vuotta sitten lahnakanta oli nykyistä runsaampi juuri sopivamman elinympäristön vuoksi. Mikä ai-heutti lahnakannan vähenemisen? Yksi todennäköi-nen syy on piisami, joka valloitti tehokkaasti lähes koko Suomen 1920-luvulta alkaen. Karuista järvis-tä se pystyi syömään nopeasti lähes kaikki ruovikot, ja entiset hyvät lahnan kutupaikat muuttuivat suo-jattomiksi. Sittemmin 1990-luvulla piisamikanta yllättäen romahti. Romahduksen syystä ei ole var-maa tietoa. Kasvillisuus on alkanut palailla entisille kutulahdille ja sen myötä myös lahnat. Ollaan ken-ties palaamassa lähemmäksi luonnontilaa ja viime aikoja lahnarikkaampaa aikaan. Myös 1960-luvun kylmä jakso ja samaan ai-kaan tapahtunut nailonverkkopyynnin yleistymi-nen saattoivat heikentää lahnakantaa. Näiden syi-denhän arvellaan aiheuttaneen aikoinaan toisen pitkäikäisen ja hidaskasvuisen lämpimän veden la-jin, kuhan, kantojen taantumisen Suomessa. Lah-na on kuhan tapaan saattanut hyötyä viime aikoina ilmaston lämpenemisestä ja talviverkkopyynnin vä-henemisestä. Talvella lahnoilla on taipumus kertyä syvänteiden pohjalle. Siellä on talvella järven lämpi-min vesi – tai vähiten sietämättömän kylmä. Pyyntikokoisen lahnakannan taipumus huveta nopeasti kalastustehon kasvaessa johtuu lajin hitaas-ta kasvusta. Lahna alkaa tarttua harvoihin verkkoi-hin noin kymmenvuotiaana, mutta monikiloiset ar-vostetut ruokakalat ovat parikymmentä vuotta van-hempia. Pitkällä jaksolla kuolevuuden muutosten vaikutukset monistuvat: Jos kuolevuus kymmen-vuotiaasta kolmikymmenvuotiaaksi on vaikkapa viisi prosenttia vuodessa, niin sadasta kymmenvuo-tiaasta kalasta selviää kolmikymppiseksi 36 hy-vätuurista. Kymmenen prosentin vuotuisella kuole-vuudella hengissä selviää 12 kalaa, mutta 20 prosen- Lahnakannan runsastuessa pienet lahnanlintit alkavat jo haitata särysahventen ja siikojen pyyntiä. Juha Knuutinen


Kalastajan_Konnevesi
To see the actual publication please follow the link above