Page 17

Kalastajan_Konnevesi

85 tin kuolevuudella enää yksi sadasta on hengissä kolmikymppisenä. Lahna lienee Konneveden kaloista pitkäikäisin, mikäli onnistuu välttelemään pyydyksiä. Se voi elää puoli vuosisataa, ehkä pidempäänkin. Karpin tarina Karppi on maailmalla erittäin suosittu viljelykala, ja myös sen ongintaa harrastetaan paljon. Suomes-sakin sitä kasvatetaan, mutta luonnossa se ei tääl-lä lisäänny, sillä poikaset eivät selviydy ensimmäi-sestä talvesta. Monet Konneveden kalastajat ovat kuitenkin kohdanneet karpin – Konnevedessä. Ke-väällä 1980 Lääminginpuron luonnonravintolam-mikkoon Vesannon Närhilässä tuotiin yksivuotiaita jalokarppeja jatkokasvatukseen. Toukokuussa 1981 ne istahtivat Konneveteen, kun tulva mursi padon. Arviolta pari tuhatta kaksivuotiasta neljänneskilon painoista karppia karkasi Pohjois-Konneveteen ja myös yläpuolisiin pikkujärviin. Sen jälkeen niistä on ollut iloa tai harmia kalas-tajille jo runsaan 30 vuoden ajan. Verkkoja on re-vennyt, mutta myös isoja karppeja on noussut ve-neeseen. Tiettävästi kaikki Konneveteen päässeet karpit on saatu Pohjois-Konneveden puolelta. Suu-rin tietoomme tullut saaliskarppi on ollut lähes 15 kilogramman painoinen. Se on varmasti yksi suu-rimmista Konnevedestä koskaan saaduista kaloista. Karppi on pitkäikäinen laji, joten luultavasti Kon-nevedessä voi uida pyydyksiin jopa suurempia karp-peja vielä vuosien ajan. Eri asia on, millaisessa pyy-dyksessä ne pysyvät. Merkkinä kävijästä voi olla ihmisen mentävä reikä verkossa. Vuonna 1981 Pohjois-Konne-veteen karanneet kaksivuotiaat karpit ovat kasvaneet isoiksi köriläiksi. Tämä vuonna 2005 Juha Knuutisen saama karppi painoi 13,6 kilogrammaa. Jorma Knuutinen


Kalastajan_Konnevesi
To see the actual publication please follow the link above