Page 20

Kalastajan_Konnevesi

Muutamasta millimetristä metriseksi ja kymppikiloiseksi Mateen neljän millimetrin pituiset poikaset kuo-riutuvat 142 jäiden lähdön aikoihin ja hakeutuvat ran-takivien suojaan kasvamaan pariksi ensimmäiseksi elinvuodeksi. Hauki taas kutee jäänlähdön jälkeen rantaruovikossa, ja kahdeksan millin pituiset poika-set kuoriutuvat viikon parin kuluessa lämpötilasta riippuen. Kuha on eteläinen lämpimän veden kala ja ku-teekin siksi yleensä vasta kesäkuulla. Vielä ei tiedetä, missä määrin kuha lisääntyy Konnevedessä ja kuinka suuri osuus saaliskaloista on taas istutuksista peräi-sin. Kuhaisät puolustavat mätiä ahneilta rosvoilta ku-tualueella, joka on yleensä parin metrin syvyydessä. Silloin ne näyttävät miehekkäästi tunteitaan ja hyök-käävät aggressiivisesti kaiken häiritsevän kimppuun – myös jigin tai uistimen. Kuhaisien kalastaminen ku-tupaikoilta voi kuitenkin olla hölmöläisen hommaa, sillä kyllä mädin vahtimisesta täytyy olla kuhan li-sääntymiselle jotakin hyötyä, koska koiras käyttää sii-hen runsaasti aikaa ja voimaa. Suurella vaivalla kerät-tyjä niukkoja energiavaroja ei voi tuhlailla mihinkään joutavaan reuhaamiseen, jos haluaa kauan elää ja me-nestyä. Se on luonnonvalinnan karu laki. Suuren koon salaisuus on pitkä elämä ja sinnikäs kasvu. Jos kalanpoika selviää vaarallisesta lapsuudes-ta tulematta syödyksi ja onnistuu sitten isompana väistelemään päänsä menoksi viriteltyjä pyydyksiä, niin kaikkien kolmen petolajin yksilö voi elää van-haksi ja kasvaa isoksi. Konneveden suurkalat voivat olla kymmenien vuosien ikäisiä. Meistä nisäkkäistä poiketen monien kalalajien kasvu- ja lisääntymisky-ky eivät ehdy vanhanakaan. Koska Konnevesi on karu ja kylmä elinympäris-tö, petokalojen kasvu ei ole siellä erityisen nopeaa. Useimmiten vaappuun tarttuu alamittainen kuha, onhan niitä enemmän kuin isoja. Nopeasti vaan irti ja kasva-maan. Luultavasti juniori on istukas, mutta onhan se voi-nut saada alkunsa myös jossakin luodon syrjällä. Konneveden hauki on keskimäärin puolimetrinen ja noin 700–800 grammainen neljän–viiden vuoden ikäisenä. Kasvu vaihtelee yksilöiden välillä kuiten - kin melkoisesti. Juha Knuutinen pyysi keväällä 2015 Pohjois-Konnevedeltä haukia, joiden iät ar-vioitiin hartialukkoluusta (cleithrum). Kuusi–kah-deksanvuotiaissa kaloissa havaittiin melkoisia kasvu-eroja: suurin osa oli saavuttanut 60–70 sentti metrin pituuden, mutta joukossa oli myös kaksi lähes 90-senttistä roikaletta. Painoa tarkasteltaessa suh-teellinen ero oli tietenkin vielä suurempi: hidaskas-vuisimmat yksilöt painoivat vähän yli kilon, mutta nopeakasvuiset olivat jo yli nelikiloisia. Valitettavasti iänmääritys ei paljasta kasvueron syytä. Ehkä poik-keuksellisen nopeakasvuiset kalat olivat jo nuorena hylänneet rantavyöhykkeen särkikaloineen ja siirty-neet suurille selille ahmimaan rasvaista muikkua. Ai-nakin selkien luodot ja matalikot ovat Juha Knuuti-sen mukaan suurten haukien mieluisia elinpaikkoja. Pentti Valkeajärvi


Kalastajan_Konnevesi
To see the actual publication please follow the link above