Page 23

Kalastajan_Konnevesi

145 kot ja vesilintujen poikaset. Ei ole tavatonta löytää rapuakaan hauen mahasta, ja kookkaan lahnan ai-noa kalavihollinen on iso hauki. Kuha syö ulapalla pääasiassa kuoretta ja muik-kua, mutta myös nuoret ahvenet kelpaavat sille. Kuha saalistaa ajamalla saaliskalaa takaa ja iskemäl-lä hampaat pakoon pyrkivän kalan peräosaan. Myös kuhan suu on suuri, ja se pystyy tarvittaessa niele-mään saaliskaloja, jotka ovat pituudeltaan hyvinkin puolet sen omasta pituudesta. Pienet kuhat joutu-vat näin tekemäänkin, jotta pystyvät hyödyntämään runsaina esiintyviä 5–10-senttisiä saaliskaloja. Suu-remmille kuhille nämä ovat helppoa suuhunpanta-vaa, ja esimerkiksi puolen metrin kuhan saaliskalan pituus on yleensä 10–30 prosenttia kuhan omasta pituudesta, keskimäärin 20 prosenttia. Mateen ravinto on vaihtelevampaa. Aikuinen made viettää kesät Konneveden syvänteiden viile-ässä pimeydessä ja syö pääasiassa pohjan läheisten vesikerrosten runsaslukuisia selkärangattomia eläi-miä, muun muassa Mysis-massiäyriäisiä ja okakat-koja. Toki syvänteissä viihtyvät kalatkin, kuten kiis-ket, kelpaavat matikoille. Erään Häntiäisselältä 40 metrin syvyydestä kesällä pyydetyn mateen maha-laukusta löytyi neljä nahkiaista. Ne olivat vielä elos-sa, joten aivan varmasti ei voi tietenkään sanoa, kuka siinä söi ja ketä. Konneveden yli 30 metriä syvien syvänteiden videokuvauksissa havaittiin paljon mateen kaiva-mia kuoppia ja luolia. Luolan suuaukko on leveä ja johtaa kaventuen syvemmälle. Made makaa luolan pohjalla. Ehkä luola toimii pyyntikuoppana ja sen muoto ohjaa pohjan lähellä liikkuvia eläimiä pedon suun eteen kuin tarjottimelle. Näköaistista ei sy-vyyksien saalistaja mitään hyödy, ja monet mateet ovat loiskaihin sokeuttamia. Onneksi mateen haju-aisti on erittäin hyvä, joten ruokaa löytyy. Syksyllä, talvella ja keväällä viileän veden aikaan made liikkuu aktiivisesti monissa syvyysvyöhykkeis-sä. Silloin se syö pääasiassa kalaa, usein muikkua ja kuoretta. Haukisaaliissa voimakasta vaihtelua Haukikannassa on esiintynyt melkoista vaihtelua vii-meisen 30 vuoden aikana, jos on uskominen suuri-silmäisten, vähintään 50 millimetrin verkkojen yk-sikkösaaliisiin avovesikauden ajalta. Etelä-Konneve-dessä yksikkösaalis on 2000-luvulla ollut runsaat 100 grammaa verkon koentaa kohti, kun se huippuvuosi-na 1980-luvun puolivälissä oli noin 350 grammaa. Voimakas saalishuippu havaittiin myös 1990-luvun puolivälissä. Aikamoista aaltoliikettä on ollut hau-kisaaliin vaihtelu Etelä-Konnevedessä. Pohjois-Konnevedessä haukikannan vaihtelu vai-kuttaa selväpiirteisemmältä. Kannan kehitys muis-tuttaa loivaa u-käyrää: seurannan alussa oli muutama 400 300 200 100 0 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 2010 g / verkko P–K E–K Haukikannan kehitys yksikkösaaliiden mukaan Etelä- ja Pohjois-Konnevedessä 1978–2010.


Kalastajan_Konnevesi
To see the actual publication please follow the link above