Page 24

Kalastajan_Konnevesi

hyvä saalisvuosi, sitten seurasi pitkä taantuma, joka oli syvimmillään muikkukadon aikana, ja sen jälkeen saaliit ovat lähes yhtäjaksoisesti parantuneet. Vuonna 2010 saavutettiin seurannan suurin yksikkösaalis (250 g/verkko). Järven osien vertailussa Etelä-Kon-neveden 146 keskimääräinen yksikkösaalis (166 g/verk-ko) päihittää melko selvästi Pohjois-Konneveden saa-liin (98 g/verkko). Pitkäikäisellä lajilla, kuten hauella, kannanvaih-telut tuskin ovat niin voimakkaita tai nopeita kuin Etelä-Konneveden yksikkösaaliin vaihtelu. Satun-naisten tekijöiden vaikutus onkin merkittävä. Pyyn-nille ja varsinkin kalojen aktiivisuudelle otolliset sääolot voivat ajoittain parantaa saaliita. Vaikka saa-liskäyrät viittaavat taantumaan järven eteläosassa, varmuudella ei voida sanoa kannan heikentyneen. Voihan olla, että kirjanpitäjienkin kalastusaktiivi-suudessa on tapahtunut muutoksia. Aika näyttää. Muikkukannan vaihtelukin voi osaltaan selittää haukisaaliiden muutoksia, mutta kuinka, sitä voi-daan lähinnä arvailla. Selvimmin tämä yhteys tulee mieleen Pohjois-Konneveden saaliskäyrää katsoessa, sillä pohjoisen isommalla muikulla voi olla enem-män merkitystä hauen ravintona kuin etelän pie-nemmällä muikulla. Etelässä vahvempi madekanta Mateita talvella kalastavalla on selvästi parempi mahdollisuus hyviin saaliisiin Etelä-Konnevedel-lä kuin Pohjois-Konnevedellä. Eteläosan harvojen verkkojen keskimääräinen saalis 417 grammaa ko-ettua verkkoa kohti on lähes kolminkertainen jär-ven pohjoisosaan verrattuna. Ero on ollut selvä koko seurannan ajan, mutta on 2000-luvulla vielä kasvanut eteläosan hyväksi. Mateella näyttää esiintyvän melko pitkäjaksois-ta kannanvaihtelua. Viime vuosina on eletty vahvan madekannan aikaa Etelä-Konnevedessä. Sitä vas-toin Pohjois-Konnevedessä madekanta on pysynyt parikymmentä vuotta pienenä. Monen muun lajin tavoin myös mateen saaliskäyrän aallonpohja osuu järven eteläosassa muikkukadon aikaan, sen jälki-puoliskolle. Muikun mahdollinen vaikutus madekantaan liittynee mateen kasvuun ja elinpaikan muutoksiin. Made syönee jonkin verran muikkuja, mutta pää-saalis se tuskin on. Muikkukannan ollessa heikko mateen kasvu hidastuu ja saalis harvoissa verkoissa pienenee. Made voi myös passivoitua tai siirtyä pois kalastajien käyttämiltä melko vakiintuneilta pyynti-paikoilta. Mateen talvisessa käyttäytymisessä lienee myös vuosien välisiä ehkä säästä johtuvia eroja. 800 600 400 200 0 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 2010 g / verkko P–K E–K Madekannan kehitys yksikkösaaliiden mukaan Etelä- ja Pohjois-Konnevedessä 1978–2010.


Kalastajan_Konnevesi
To see the actual publication please follow the link above