Lukijalle - kokijalle

Kalastajan_Konnevesi

7 Lukijalle – kokijalle Rautalammin reitin kaloja ja kalastusta on tutkit-tu tiiviisti lähes puolen vuosisadan ajan. Suuren julkaisumäärän anti on varmasti osittain unohtunut ja ehkä myös vaikeasti löydettävissä, eikä aivan kaik-ki ole vielä Internetissä. Sen vuoksi Konneveden ka-latutkimus ry päätti koota keskeisen tiedon yksiin kansiin toivoen sen auttavan kalastajia, kalaveden hoitajia ja luonnonharrastajia ymmärtämään vesi-luonnon ilmiöitä ja toimimaan yhteisten luonnon-varojen parhaaksi. Kirjan luvuista suurin osa käsit-telee Konnevettä, mutta joiltakin osin kerrotaan myös laajemmin koko Rautalammin vesireitistä. Kirjan ajankohtaisuutta lisää vuonna 2014 perus-tettu Etelä-Konneveden kansallispuisto, vaikka ve-sialueet eivät suojelun piiriin kuulukaan. Ne ovat kuitenkin erittäin näkyvä ja oleellinen osa puiston upeita maisemia, ja pinnan alla suojeltuja rantoja hipoen uivat myös suojelua tarvitsevat kalat järvi-taimen ja planktonsiika. Järven perustuotanto on myös kalantuotannon edellytys. Paljonko vesihehtaari tuottaa kasvimas-saa verrattuna metsään tai peltoon? Vastauksesta on hyvä lähteä käsittelemään tärkeimpien kalalajien elinoloja, kantojen kehitystä ja kalastustapoja. Kon-nevedessä esiintyy 22 luontaisesti lisääntyvää kalala-jia, joista runsaat kymmenen on kalastajille tuttuja saaliskaloja. Maankuulu järvitaimen ja laajalti istu-tuksiin käytetty planktonsiika ovat Konneveden ka-lahelmiä, ja niistä kaivetaan vähän vanhempaakin tietoa historiakirjoista. Muikkukannan vaihtelun syitä kannattaa aina pohtia eikä tyhjentävää ja yk-siselitteistä vastausta tahdo tulla, mutta kyllä Kon-nevedenkin tutkimuksilla on päästy paljon lähem-mäs totuutta. Ahvenkannan kokorakenne on viime vuosina ollut kalastajien mieleen, mutta pitkäänkö isoista ahvenista vielä saadaan nauttia? Onko karppi Konneveden suurin kala, ja paljonko on painanut Rautalammin reitin suurin taimen? Kirjan sisällös-tä noin puolet käsittelee vesiluontoa tieteellisesti – mittauksiin perustuen ja aina objektiivisuuteen pyr-kien. Toinen puoli lähestyy kohdettaan ihmisenä – aistein, vaistoin, fiilis- ja arvopohjalta. Se välittää kalastuskokemuksia ja -historiaa vuosien varrelta. Täällä sanan sakea sahti ammentaa raaka-aineensa ja käymisvoimansa järvistä ja virroista. Artikkelien kirjoittajista Anssi Eloranta, Las-se Hakkari, Petri Heinimaa, Risto Kannel, Jonna Kuha, Timo J. Marjomäki ja Pentti Valkeajärvi ovat Rautalammin reittiä ja sen kalakantoja tutkineita vesiluonnon asiantuntijoita. Juha Knuutinen tun-tee järven ja sen kalojen metkut vuosikymmenten kokemuksella, joten hänen vinkeistään Konneve-dellä kalastelevan kannattaa ottaa opiksi. Konneve-den maankuuluista kalastajista, Urho Kekkosesta ja Reino Hirvisepästä, on kirjoittanut artikkelin Kari Kilpinen. Eräkirjailija Erkki Norellin tekstistä aistii nuoruuden palavan innostuksen ja perhovavan viu-hinan reitin koskilla. Yrjö Knuutisen novelli kiteyt-tää ihmisen ja järven suhteen syvällisen monitahoi-suuden: jos ihminen pyytää, niin järvi antaa – ehkä kalan, ehkä sumun, ehkä ajatuksen tai tuntemuk-sen, joka täytyy jakaa. Henkilökohtaisen näkökul-man kaloihin ja kalastukseen välittävät myös Tarmo Kallion ja Eeva Pusan runot, Antero Hännisen ja


Kalastajan_Konnevesi
To see the actual publication please follow the link above