Vanhoja rajoja Ruotsin vallan aikaa

rajamaki_kylakirja

kulman verran matkaa. Saman verran vähintään oli matkaa Kirkonkylän kantataloihin, silloisia tiepahasia pitkin. Ihmisasukkaita ei näillä main ollut kuin ni-meksi, mutta metsän eläimiä enemmän. Niitä olivat sukupolvien ajan pyytäneet sekä Hämeen suunnan eränkävijät että naapurikylien asukkaat. Ainahan met-sistä löytyi muutakin kuin polttopuita ja rakennustar-peita. Riistaeläimistä ja kanalinnuista oli pöytään pan-tavaksi, Sääksistä ja Herustenjärvistä oli tarjolla särpi-men lisää. Kukaties saatiin turkiseläinten nahkojakin myytäväksi tai vaihdettavaksi asti, ainakin oravan ja ketun nahkoja. Salpausselän karu nummimaasto ei to-sin ollut kaikkein runsainta riista-aluetta, mutta sen eteläpuoliset vehmaammat maat jo olivat sekä metsäs-täjille että kirkonkyläläisille kaskenpolttajille antoi-sampia. Rajamäen nykyisen taajaman pohjoisosa kuului am-moisista ajoista ja kuuluu vielä nytkin Hyvinkää-nimi-seen kylään. Rajamäen eteläosa taas oli vanhastaan Nurmijärvi-nimistä kylää, nykyistä Kirkonkylää. Sen pohjoisosasta muodostettiin 1930-luvulla Uusikylä. Linnaläänit. Tuo parin peninkulman matka ei sinänsä merkinnyt valtavasti harvan asutuksen maassa. Tämän alueen kannalta sillä oli kuitenkin iso merkitys. Hallinnolli-sesti Hyvinkään kylä kuului keskiaikana Hämeeseen, Hämeen linnan alaisuuteen ja hämäläisen asutuksen vaikutuspiiriin, kauan Janakkalaan, mutta jonkin aikaa myös Lopen suurpitäjään, joka puolestaan maksoi ve-ronsa Raaseporin linnaläänille. Silloinen Nurmijärven kylä puolestaan kuului ennen Helsingin perustamista Porvoon linnalääniin. Kustaa Vaasan noustua valtakunnan kunin-kaaksi alkoi hallinnollisten uudistusten vaihteleva kausi 1500-luvun puolimaissa. Linnaläänit korvattiin pienemmillä hallintoalueilla, ja vähin erin muodostui-vat Hämeen ja Uudenmaan maakunnat sekä niiden pohjalta myös läänit. Pitäjien rajat noudattivat van-hastaan vakiintuneita kylien rajoja. Kaikki kylänrajat eivät tosin olleet pysyväisesti ns. kiistattomia. Ison-jaon yhteydessä 1700-luvun lopussa rajoja käytäessä ei nykyisen Rajamäen, ts. Nurmijärven kylän pohjoisosan ja Hyvinkään kylän eteläosan välisessä rajassa kuiten-kaan ollut liiemmälti epäselvyyksiä. Vasta 1900-luvulla asutus oli tihentynyt ja laa-jentunut siinä määrin, että kyliä jaettiin kahtia, kuten tapahtui Nurmijärvellä mm. Hyvinkään kunnan itse-näistyessä 1917. Silloinhan Hyvinkään kylä jaettiin kahtia, ja sen eteläosa jäi Nurmijärveen. Vielä vuoden


rajamaki_kylakirja
To see the actual publication please follow the link above