Asutusta syntyy - Hyvinkäällä takametsät jakoon

rajamaki_kylakirja

1917 jälkeen oli Hyvinkään-vastainen raja liikkeessä. Sofiebergin tila liitettiin omistajan pyynnöstä Hyvin-kääseen. Se oli sitä aluetta, josta isonjaon yhteydessä oli erimielisyyttä Hyvinkään ja Nurmijärven kylien vä-lillä. Kun se jäi silloin Hyvinkään kylään, oli helpompi ajatella että Sofieberg kuuluisi Hyvinkään kuntaan – helpompi kuin olisi ollut, jos se 1700-luvulla olisi kat-sottu Kirkonkylään kuuluvaksi. Hyvinkääseen pyrki ti-lansa liittämään myös naapuritalon Pinnin silloinen omistaja Aksel Ollonberg, mutta hänen toivomukseen-sa ei Nurmijärven kunta enää suostunut. Keskiaikaisen kylien välisen rajan kulku nou-dattaa Rajamäen alueella vanhaa linnaläänien rajaa: linjan länsi- ja pohjoispuoli on Hyvinkään kylää, sen etelä- ja itäpuoli Uuttakylää, joka 1500-luvulla oli vain epävirallinen osa Kirkonkylää. Kylänraja kulki näillä main niin, että Sääksjärven saaresta se tuli Kiljavanki-veen ja kääntyi siitä nykyisen Kiljavantien suunnassa Rajamäki-nimiseen rajakiveen, josta rajalinja taittui jokseenkin suoraan itään radan yli ja edelleen nykyi-sen Terveystien suunnassa Pinnintien risteykseen. Sii-tä kylänraja jatkuu samaan suuntaan Savikon peltoau-kean yli suoraan Valkeakallioon. Tälle rajalinjalle ve-dettiin aikanaan myös sähkölinja ja vielä myöhemmin tehtiin Isonkalliontie. Ennen kuin tie oli nimetty Ison-kalliontieksi, sitä kutsuttiin Alamaantieksi ja Koiran-suolentieksi. Nykyisen Pinnintien alkupäätä oli totuttu pitämään Isonkalliontienä, koska Isoonkallioon kuljet-tiin juuri sitä pitkin ja loppumatka samansuuntaisena kuin nykyinen Sointulantie. Tuon Rajamäki-nimisen rajapyykin paikka on nykyisen Kauppakulman liikekiinteistön pohjoispuo-lella uuden asuinkerrostalon eli As. oy Patruunantie 1:n parkkipaikan lähellä. Pari vuotta sitten historialli-nen rajapyykki maata pötkötti pitkin pituuttaan sen kuopan vieressä, josta se oli varmaan tullut tönäistyksi kerrostalon rakennusvaiheessa. Nyt se on taas pystys-sä ja kivillä vankasti tuettu. Vanhan rajalinjan pohjoispuoli on siis edelleen Hyvinkää-nimistä kylää, mutta eteläpuoli kylän kes-kustassa Uuttakylää. Kirkonkylän ja Uudenkylän väli-nen raja puskee etelästä Isonkalliontiehen Uunontien ja Metistöntien välissä. Ja Isonkalliontie on rajana siitä Rajakivi seisoo Keskusraitin ja kirkon välissä. ML pohjoiseen olevaa Hyvinkään kylää vastaan. 1700-luvun jälkipuoliskolla Ruotsin kuningaskunta tarvitsi loputtomasti varoja sotiin varustautumiseen. Tuottavinta kruunulle oli pysyvien maaverojen lisää-minen ja varmistaminen. Se toteutettiin kuningas Kustaa III:n aikana ja se tapahtui moninkertaistamalla maksukykyisten maatilojen määrä. Mitä enemmän syntyi tiloja, sitä enemmän veroja kuninkaalliseen ra-hakirstuun oli kilahtamassa. Kuningas päätti, että vi-reillä olevan viljelysmaiden uudelleen järjestämisen eli isonjaon yhteydessä perustetaan valtiolle jäävistä asu-mattomista maista tehdyn suunnitelman mukaan kruunun uudistiloja ja niiden lisäksi kruununmetsiä. Syntyperäiset rajamäkeläiset, ainakin iäkkäämmät, muistavat joukon täkäläisiä vanhoja talonnimiä yhte-näisenä jonona. Se ei ole suinkaan täydellinen luettelo


rajamaki_kylakirja
To see the actual publication please follow the link above