Page 10

Talolla_tavataan

Lähde: MKA. Ca:2–3. Muhoksen kuntakokouksen ptk. 12.6.1899, 1 §. 8 Lähde: Kansan Tahto 14.12.1907. kous hylkäsi esityksen, koska kunnalla oli entuu-destaan kymmenien tuhansien markkojen edes-tä maanviljelyslainoja ja kuntakokous katsoi, että kahdesta kansakoulutilasta voitiin jakaa tilatto-mille palstatiloja. Kuntakokous sai asian uudel-leen pöydälle heinäkuussa, sillä torppari Kal-le Kemppainen ym. olivat valittaneet päätöksestä Oulun läänin kuvernöörille, joka määräsi asian uusintakäsittelyyn.2 Ulla Aatsinki on väitöskirjassaan nostanut kiin-nostavasti esille työväenliikkeen organisoitumisen sosiaalisia prosesseja ja arvioinut kriittisesti pe-rinteisiä tutkimuksessakin painotettuja tulkintoja työväen luokkaidentiteetin heräämisen dynamii-kasta. Pohjoissuomalainen työväenliike ”hyppäsi” wrightilaisen vaiheen yli. Muhoksen työväenliik-keen alkuvaiheeseen on kuitenkin muun muassa Metalliliiton haastatteluaineistossa liitetty wrigh-tilaisen liikkeen tunnuspiirteitä. Tulkintaan, että työväenluokkaa olisi sanan varsinaisessa merki-tyksessä ollut olemassa 1910-luvun lopulla vain Etelä-Suomessa, on syytä suhtautua kriittisesti. Muun muassa Raimo Parikka on korostanut työ-väestön omaehtoista toimintaa murrosaikoina. Hä-nen mukaansa työväestön ja työväenliikkeen taus-talla vaikutti vanha rahvaan vastarinta eli nk. kiistämisen kulttuuri. Se vain muuttui uudenlai-seksi rahvaan kulttuuriksi ja teki valtaapitävien ja rahvaan piilotetun konfliktin avoimeksi yhteis-kunnallisten ja taloudellisten muutosten myötä.3 Uuden kansalaisyhteiskunnan tarjoamat vä- 2 MKA. Ca: 2–3. Kuntakokouksen ptk. 12.6.1899, 1 § ja ptk. 30.7.1899, 1 §.


Talolla_tavataan
To see the actual publication please follow the link above