Page 11

Talolla_tavataan

9 lineet ja muodot toivat työelämän ja yhteiskun-tasuhteiden kasautuneet latentit jännitteet pin-taan. Oman äänen kuulluksi saaminen edellytti omaehtoisuutta, aktiivisuutta ja järjestäytymis-tä. Muhoksen työväenliikkeen peruslähtökohta oli maattomien tyytymättömyys. Tämän epäkoh-dan korjaaminen, oman tilan saaminen, oli pääl-limmäinen kysymys, joka nousee esille tilattomien vaatimuksena jo 1800-luvun lopun kuntakokouk-sien pöytäkirjoissa. Radikalisoitumisen kliimak-si oli vuosi 1918. Muhokselta Oulun taisteluihin osallistuneet punakaartilaiset olivat etupäässä ul-kotyöläisiä tai torppareita. 1930-luvun Muhoksen pulaliike vetosi etenkin taloudelliseen ahdinkoon joutuneisiin pienviljelijöihin. Teollisuus ja teollinen käsityö työllistivät Suomessa vuonna 1870 noin 35  000 henkilöä, ja vuoteen 1910 mennessä määrä oli noussut 128  000:aan. Elinkeinovapaus merkitsi työnte-kijöiden rajoittamatonta kilpailua työpaikoista. Maaseudun tilaton väestö käytti muutto-oikeut-taan. Väkeä purkautui maaseudulta maassamuut-tona ja siirtolaisuutena. Edvard Gylling kirjoitti vuonna 1906 artik-kelin Pohjois-Amerikkaan suuntautuvasta siirto-laisuudesta erityisesti tilattoman väestön näkö-kulmasta. Suomen siirtolaisuus oli ollut suurta vuodesta 1899 asti. Ilmiön selitystä oli haettu muuttuneista valtiollisista olosuhteista, so. sorto-vuosista. Gylling kiisti tämän toteamalla, että naa-purimaissa kehitys oli mennyt samaan suuntaan. Hänen mukaansa laaja siirtolaisuus johtui maassa vallitsevista epäkohdista ja luokkajakoon perustu-vasta yhteiskunnasta.4 Tilattoman väestön epävarma asema vaikut-ti myös sen alttiuteen lähteä siirtolaiseksi. Mu-hoksen siirtolaisuus jäi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa hieman Oulun läänin keskiarvon ala-puolelle. Muhokselta lähti siirtolaiseksi vuosina 1896–1915 yhteensä 566 henkilöä.5 Siirtolaisuu-della ja siihen liittyneellä sosialismin leviämisel-lä Amerikasta kirjeenvaihdon ja takaisinmuuton kautta, ei liene ollut kovin suurta merkitystä Mu-hoksen työväenliikkeen kehitykseen, mutta mer-kityksetön Amerikan yhteys ei ollut. Pitkän linjan vaikuttajista Juho (Johannes) Laamanen (1885– 1959) oli ollut Amerikassa 1910-luvun molem-min puolin. Muhoksen pulaliikkeessä ja myös SKDL:ssä mukana olleen Väinö Mustosen van-hempi veli oli käynyt Kanadassa, ja ainakin Etsi-vän Keskuspoliisin mukaan Amerikan vaikutteil-la oli osuutta Mustosen vasemmistosympatioihin. Kylmälänkylän (Alakylä) työväenyhdistyksessä vaikuttanut Oskari Juvani oli niin ikään ollut nuo-rena miehenä Kanadassa. 1800- ja 1900-lukujen taitteesta Muhokselta lähti monia muitakin Ame-rikkaan. Moni suomalainen hakeutui kaivostöihin Michiganin osavaltioon suomalaisten kansoitta-malle Kuparisaarelle.6 Vuonna 1900 Muhoksen ammatissa toimivas-ta väestöstä (1 478) sai leipänsä maa- ja metsäta-loudesta 48,1 prosenttia, teollisuudesta 1,76 pro-senttia, rakennustoiminnasta 0,88, kaupasta 0,34, palveluista 2,02, sekalaisista töistä 0,07, ja elin-keinoltaan tuntemattomien joukko oli 17,74 pro-senttia. 7 Jälkimmäisistä ilmeisen suuri osa oli juuri maa- ja metsätalouden sesonkityövoimaa. Muhoksen elinkeinorakenne 1900-luvun alussa on esitetty taulukossa 2. Turussa vuonna 1911 perustettu Tikkalan osa-keyhtiö hankki omistukseensa Muhokselta Ylä- ja Ala-Tikkasen tilat ja aloitti sahaustoiminnan Mu-hosjoen rannassa jo perustamisvuonna. Yhtiöl-lä oli töissä yli 30 henkilöä. Tikkalan saha lopetti 1920-luvulla, mutta pitäjän toinen isompi saha-laitos, Norskan saha jatkoi vielä 1930-luvulla-kin. Elias Hägglund perusti Muhoksen tiilitehtaan vuonna 1927 ja Onni Tillman moottorikäyttöisen myllyn Kassilanniemelle vuonna 1932. Lisäksi oli muutamia pienempiä sahoja ja myllyjä (Saa- 3 Aatsinki 2008, 67–68. Ks. myös Parikka 1987, 123–129; TA. Muistitietotoimikunta. Nro 12316. 4 Jussila 1998, 92. 5 Tervonen 2002, 32. 6 KA. EK-Valpo I Hmp. 3700; Hmp 3902; Turpeinen 2002, 88. Elvi Jakosen haastattelu 7.5.2015: Eila Tillman-Sutelan haastattelu Kylmäsistä 20.8.2015. 7 Kyllönen 1995, 268.


Talolla_tavataan
To see the actual publication please follow the link above