Page 14

Talolla_tavataan

”Topparoikka” Pyhäselän ratatyömaalla vuonna 1927. Takaa vas. Janne Rautio, Anna Kemppainen, Lyydia Isola, poika lapion kanssa Martti Häikiö, Aappo Rautio, Helmi Vimpari, R. Laakso ja Maija Les-kelä. 12 Eturivissä työnjohtaja Huugo Komulaisen edessä (Huugon käsi hartioilla) Taimi Qvist, Vieno Rau-tio, Alli Häikiö, Lyydia Rautio ja Liisa Karjalainen. ValokuVa PEntti QVistin kokoElmat. ja alkava autoliikenne tarjosivat muutamia työ-paikkoja jo 1900-luvun alkuvuosikymmenillä.9 1920-luvun lopulla Oulu–Vaala-rautatien ra-kentaminen toi töitä. Radanrakentajat vireyttivät Oulujokilaakson ammattiyhdistysliikettä. Etsi-vä Keskuspoliisi arvioi Muhoksen työväenyhdis-tyksen kallistumisen äärivasemmalle johtuneen pitkälti radikaaleista radanrakentajista. Tiukan luokkataistelunäkemyksen omaksuneita löytyi paikallisistakin. 1930-luvulla pulavuodet ajoivat pienviljelijät ahdinkoon. Myös metsä- ja uittotyöt vähenivät ja palkkataso laski. Päivärinteen keuhkotautiparan-tolan rakentaminen ja Oulun rakentaminen (mm. massatehdas) tarjosivat työmahdollisuuksia myös muhoslaisille ja lievensivät siten työttömyyttä. Rautatie toi paikkakunnalle uuden virka-kunnan 9 Lackman 2002, 234–236. Liikenteestä ks. Lackman 2002, 195–206. (asemanhoitajat) papiston, järjestysval-lan, opetta jien, Koivikon maatalousoppilaitoksen, kunnalliskodin, Pohjolan Poikakodin ja Toivola-kodin henkilökunnan lisäksi. Virkamiesten mää-rä kasvoi myös Päivärinteen parantolan myötä. 1930-luvun puolivälissä Päivärinteellä työsken-teli viitisenkymmentä henkilöä. Oman erityispiir-teensä Muhoksen sosiaaliseen rakenteeseen toivat huvilanomistajat. Heidän yhteiskunnallinen ase-mansa poikkesi suuresti tavallisen rahvaan elin-olosuhteista. 1940-luvulla alkanut Oulujoen valjastaminen sähköntuotantoon vaikutti huomattavasti Mu-hoksen elinkeinorakenteeseen. Karjalasta Ou-lujokilaaksoon asutetut evakot lisäsivät alueen


Talolla_tavataan
To see the actual publication please follow the link above