IX Urheilu ja osuustoiminta

Talolla_tavataan

106 IX Urheilu ja osuustoiminta 9.1. Yrityksestä Muhoksen Voittoon Työväenyhdistyksissä harrastettiin urheilua jos-sakin muodossa ihan toiminnan alkuvuosista läh-tien. Alkuvaiheessa urheiluharrastus oli kilvoit-telua, jolla ei ollut ainakaan kovin jäsentyneitä poliittisia päämääriä. Puoluepoliittisen kilpailun ja poliittisten rintamien terävöidyttyä urheilun järjestökenttä alkoi jäsentyä selkeämmin poliittis-ten tunnusten alle. Helsingin Työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Jyry aloitti tunnuste-lut oman työläisurheilua organisoivan keskusjär-jestön perustamiseksi vuonna 1912. Vuoden 1918 sisällissota jakoi kansakunnan kahtia, mikä johti työläisurheilun järjestäytymiseen. Työväen Urhei-luliitto (TUL) perustettiin Helsingissä Raittiusyh-distys Koiton talossa tammikuussa 1919.1 Eniten työväen urheiluseuroja syntyi Suomessa paikallisten työväenyhdistysten yhteyteen. Vuon-na 1915 työläisurheiluseuroja oli 218.2 Muhoksen työväenyhdistyksellä oli jo 1910-luvulla oma voi-mistelu- ja urheiluseura, Yritys. Pitkään oltiin siinä käsityksessä, että Yrityk-sen koko arkisto tuhoutui työväentalon tulipalos-sa vuonna 1930. 1910- ja 1920-luvun pöytäkir-joja on kuitenkin säilynyt. Seurassa harjoitettiin sauva- ja telinevoimistelua sekä yleisurheilua ja pyöräilyä. Ensimmäiset hiihtokilpailut seura jär-jesti talvella 1915. Kilpamatka oli Kirkkoniemes-tä Konnun rantaan. Ajanottajiksi valittiin Juho Tallqvist ja Yrjö Kangas (Kauniskangas). Kilpai-lu hiihdettiin laskiaisena ja se oli seuran jäsenten keskeinen. Vuoden 1916 kilpailussa hiihtomatka oli kymmenen kilometriä. Palkintoihin varattiin neljätoista markkaa.3 Yrityksen toiminnassa voimistelu oli ykkösla-ji. Voimistelupukujen hankintapäätös tehtiin jou-lukuussa 1914. Harrastusinnostus tahtoi tosin vä-lillä hyytyä. Vuonna 1915 seuran johto pohti, mitä tehdä kun voimistelun vetovoima oli hiipunut ja jäsenet eivät saapuneet harjoituksiin. ”Pitkän keskustelun perästä päätettiin antaa johtajan toi-meksi varottaa seuran jäseniä huolimattomuudes-ta”, kirjattiin Yrityksen pöytäkirjaan. Painimaton hankintaa Yritys pohti ensimmäisen kerran huh-tikuussa 1915. Kuula hankittiin keväällä 1915, mutta keihään hankintaa lykättiin. Matti Rannalta tilattiin hyppytelineet. Urheiluvälineet ”boikotee-rattiin” muilta paitsi seuran jäseniltä.4 Kesäkauden kilpailumatkat lähipitäjiin vakiin-tuivat Yrityksen toimintaan jo 1910-luvulla. Va-roja hankittiin niin kuin muissakin yhdistyksissä ohjelmallisilla iltamilla. Yrityksen toiminnassa vuodet 1917 ja 1918 olivat hiljaiseloa – ainakaan pöytäkirjamerkintöjä ei ole. 29.3.1916 jälkeen seuraava pöytäkirja on 22.6.1919. Tässä välin oli suomalaisessa urheilu-kentässä tapahtunut mullistus. Suomen Valtakun-nan Urheiluliitto (SVUL) erotti jäsenyydestään kaikki punaisten puolella taistelleiden voimiste-lu- ja urheiluseurat. Tätä seurasi TUL:n perusta-minen. 1 Ilmanen 2013, 89–90. 2 Hentilä 2013, 18. Ensimmäinen työväen urheiluseura oli helsinkiläisten käsityöläisten vuonna 1887 perustama Ponnistus. 3 Tervonen 2002, 160; F. Huurre 1950,5-6. Yrityksen pöytäkirjat olivat joutuneet Heino Rannan haltuun. Ranta päiväsi Yrityksen pöytäkirjojen palautuksen Muhoksen työväenyhdistyksen arkistoon Torniossa 29.4.1964. Eino Ranta toimitti pöytäkirjavihkon ao. yhdistyksen toimihenkilölle. MtyArk. Eero Reijonen toimitti pöytäkirjat Esko Jaukalle. Yrityksen ptk. 7.2.1915, 3 § ja ptk. 11.2.1915. 4 MtyArk. Yrityksen ptk. 12.12.1914, 1 §, ptk. 4.4.1915, 4 § ja 5 §, ptk. 28.5.1915, 2 § ja 3 §. Hyppytelineiden korkeus oli 3 m, asteikko 80 cm:stä viiden senttimetrin nousulla kolmeen metriin asti.


Talolla_tavataan
To see the actual publication please follow the link above