X Sotavuodet

Talolla_tavataan

120 X Sotavuodet 10.1. Sota ja työväenyhdistys Muhoksen Sosialidemokraattinen Työväenyhdis-tys asettui Suomen Sosialidemokraattisen Puo-lueen ulkopolitiikkaa ja maanpuolustusta käsitte-levässä linjauksessa puoluekokousedustaja K. H. Wiikin linjoille toukokuussa 1939.1 Karl Harald Wiik edusti sosialidemokraateis-sa perinteistä aseidenriisuntalinjaa. Hän jäi vuo-den 1939 puoluekokouksessa aika lailla yksin. SDP linjasi kantaansa 1930-luvun lopulla puo-lustusystävällisempään suuntaan vaatien samalla vastapainoksi yhteiskunnallisen uudistustyön jat-kamista sekä hallituksen ja eduskunnan valvomaa kansanvaltaistettua puolustuslaitosta. Sosialide-mokraatit olivat jo 1939 valmiita periaatteessa hy-väksymään suojeluskunnat osaksi maanpuolustus-ta, mutta tuomitsivat niiden sosialidemokra tialle vihamielisen mielialan. SDP:ssä puolustusystä-vällistä suuntaa oli jo 1920-luvulta edustanut J. W. Keto. Wiik puolestaan näki armeijassa ”fasis-tisia” aineksia, ja oli huolestunut, että SDP:n hal-lituksessa istuminen supisti puolueen harkintaky-kyä. Wiik oli marxilainen sosialidemokraatti, joka korosti luokkatietoisuutta ja luokkataistelun mer-kitystä. 2 Muhoslaiset työväenyhdistykset olivat perillä SDP:ssä käydystä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjakeskustelusta. Työväentalon lukutupaan tuli Suomen Sosialidemokraatti, jossa puolueen uutta ulko- ja puolustuspoliittista linjaa käsiteltiin laa-jasti maalis-huhtikuussa 1939. Työväentalolle tuli myös Soihtu, jossa arvosteltiin Wiikiä liian kriitti-sestä linjasta. Silti Muhoksen työväenyhdistys oli Wiikin linjausten takana. Vaikka Muhoksen työväenyhdistys edusti SDP:n yleispoliittisessa ulko- ja turvallisuuspo-liittisessa linjauksessa oppositioon jäänyttä linjaa, ei 1930-luvun pöytäkirjoista ole löydettävissä mi-tään yleistä spesifiä puoluekritiikkiä SDP:tä koh-taan puolueena. Johtokunnan rakennusavustusesitys Kittilän työväenyhdistykselle ei saanut kannatusta vuo-den 1939 helmikuun yleiskokouksessa. Päätöstä ei perusteltu mitenkään aatteellisesti vaan talou-dellisesti. Sosialidemokraattien piirikokoukses-sa keväällä 1939 yhdistystä edustivat F. Huurre ja Heikki Kokko.3 Tammikuussa 1941 valtuutet-tu Ferdinand Huurre pyysi vapautusta kunnan-valtuuston jäsenyydestä. Asia siirrettiin vuosi-kokoukselle. Vuosikokous velvoitti Huurteen pysymään valtuustossa.4 Pöytäkirjoissa ei ole se-lostusta Huurteen motiiveista. Ehkä Huurre jo en-nakoi tulevaa. Muutaman kuukauden kuluttua hä-net pidätettiin turvasäilöön. Talvisodan alla, Ylimääräisten Harjoitusten jo ollessa käynnissä, työvelvollisuutta saatettiin voi-maan. Muhoksen kuntaan valittavaan työvelvolli-suuslautakuntaan työväenyhdistys valitsi työnte-kijöiden edustajiksi Heikki Kokon ja F. Huurteen ja varalle Perttu Hyrkkään ja Eino Rannan.5 Muhoksen työväenyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi talvisodasta jatkosotaan. Voiko sen tulki-ta työväestön sodanvastaisen poliittisen linjan il- 1 MtyArk. Muhoksen Sos.dem. ty. Ptk. 7.5.1939, 8 §. 2 Soikkanen 1984, 301–302. Talvisota vaikutti suuresti SDP:n eräiden poliitikkojen asenteisin. Puolueen oppostioryhmiä olivat marxilaiset teoreetikot (Keto ja Wiik), pasifistinen rauhanlinja (Voionmaa) ja uuden sodan seurauksia pelänneet (Pekkala). Ks. Viitala 1969, 18–19. 3 MtyArk. Muhoksen Sos.dem. ty. Kuukausikokous. Ptk. 7.4.1939, 5 § ja 9 § ja ptk. 7.5.1939 ja jatkokokous 8.5.1939, 8§. 4 MtyArk. Muhoksen Sos.dem. ty. Alustava vuosikokous. Ptk. 16.1.1941, 20 §. Vuosikokous. Ptk. 9.2.1941, 20 §. 5 MtyArk. Muhoksen Sos.dem. ty. Johtokunta. Ptk. 29.10.1939, 1 §.


Talolla_tavataan
To see the actual publication please follow the link above