II Muhoksen työväenliikkeen historian lähtökohtia

Talolla_tavataan

7 Taulukko 1. Muhoksen viljelmät viljelyalan mukaan vuonna 1901 Koko < 0,5 0,5<1 1<2 2<3 3<5 5<10 10<15 15<25 ha ha ha ha ha ha ha ha ha 25<50 ha 50<100 ha 100<200 ha 200<500 ha >500 ha Luku-määrä kpl 41 70 116 46 67 74 55 50 39 15 2 1 0 Lähde: Gebhard 1908, Taulukkoliitteet, ss. 122–125. II Muhoksen työväenliikkeen historian lähtökohtia Työväenluokan järjestäytyminen käynnistyi Suo-messa 1800-luvun lopulla. Työväenliike kumpusi sosiaalisista ja poliittisista realiteeteista. Alkava teollistuminen sekä maan suuren tilattoman väes-tön elinolosuhteiden heikentyminen ja epävarma asema lisäsivät yhteiskunnallista heräämistä. Työ-väestön vaivanalainen ja alisteinen asema ja ko-etut vääryydet synnyttivät halua korjata asioita. Järjestötyöstä tuli väline herättää ja lujittaa työ-väen luokkaidentiteettiä ja saada voimaa asioiden korjaamiseen. Puunjalostusteollisuuden etenemisen rinnal-la murros tapahtui paljolti yhtä aikaa niin teolli-suudessa kuin maataloudessakin. Tämä tarkoitti teollisuus- ja maatalousproletariaatin kasvamista yhtä aikaa. Muhoksella potentiaalisin työväenliik-keen alkuvuosien kannattajakunta löytyi tilatto-mista, pienviljelijöistä ja metsä- ja uittotyöläisistä. Toisaalta esimerkiksi talojen palvelusväen järjes-täytymisaste jäi vähäiseksi. Ulko- ja tukkityöläisten ammatillinen järjestäytyminen alkoi Muhoksella 1910-luvun puolivälissä, ja Tehdas- ja Sekatyö väen ammattiosasto syntyi vuonna 1920. Oulu–Kontio-mäki- rautatien rakentajat perustivat Rakennustyö-läisten ammattiosaston nro 167 vuonna 1926. Pienviljelijäkysymys oli keskeinen sidos Mu-hoksen pulaliikkeen ja vasemmiston välillä, ja pienviljelijäkysymys oli vielä sotien jälkeen hyvin ajankohtainen teema poliittiselle vasemmistolle. Vuoden 1945 maanhankintalaki nosti Muhoksen tilamäärää merkittävästi. Kansandemokraatit ja maalaisliittolaiset kamppailivat varsin tasaväki-sesti pienviljelijöiden äänistä. Muhoksen koko väestön määrä oli 1900-lu-vun alussa noin 4 600 ja 1920-luvun alussa noin 4 500. 1900-luvun alussa Muhoksella oli 861 ruo-kakuntaa. Niistä 253:lla oli oma viljelmä. Lähes puolella muhoslaisista maanomistajista oli yksi tai useampia vuokraviljelijöitä. Vuokraviljelmil-lä asui 323 ruokakuntaa ja 285 ruokakunnalla ei ollut lainkaan viljelmää. Itsenäisissä viljelmissä oli paljon pientiloja. Vielä 1930-luvun alussa Mu-hoksen 745 viljelmästä vuokramaalla oli noin 20 prosenttia.1 Muhoksen tilattomat alkoivat 1800- ja 1900-lu-vun taitteessa esittää vaatimuksia asemansa pa-rantamiseksi. Muhoksen kuntakokous käsitteli kesäkuussa 1899 esitystä 50 000 markan lainan ottamisesta torppareiden ja muiden tilattomien taloudellisen aseman parantamiseksi, mutta ko- 1 Gebhard 1908, 128. Taulukkoliitteet, 372. Muhoksen väkiluku v. 1890 oli 4290, v. 1900: 4618 ja 1910: 4232. Vuonna 1903 kuntarajan muutos siirsi 260 henkilöä Muhokselta Ylikiiminkiin. Ks. Kyllönen 1995, 268; Lackman 2002, 215. Muhoksen maanvuokrausrekisterissä vuosilta 1909–1919 on 188 torppaa. Kylittäin jakautuma oli seuraava: Kylmälän-kylä 23, Laitasaari 78, Muhoskylä 79 ja Pyhänsivu 8. Asiasta OMA. Oulun tuomiokunta II. BnIII:1.


Talolla_tavataan
To see the actual publication please follow the link above